Koulut kuntoon, pienille päiväkoteja ja perheille tukea

Päiväkodit ja koulut ovat avainasemassa lasten hyvinvoinnin takaamisessa. Pienet ryhmäkoot, paremmat avustajaresurssit ja erityisopettajien lisääminen ovat keinoja tukea lapsia ja nuoria heidän omista lähtökohdistaan käsin. Erityisopppilaat päätettiin siirtää lähikouluihin vuonna 2011. Silloin luvattiin, että samalla myös erityisopettajat siirtyvät. Integraatio on hyvä monille oppilaille, mutta se edellyttää jatkuvaa tukea. Nyt tukea on kuitenkin vähemmän tarjolla vuoden 2011 lupauksista huolimatta  ja opettajat jäävät liian yksin ratkomaan vaikeita oppimiseen ja psyykkiseen oireiluun liittyviä pulmia. Opettajien kouluttamista ei saa unohtaa ja sijainen pitää palkata opettajan poissaolon ajaksi. On turvallisuusriski, että säästösyistä yksi opettaja vastaa useammasta luokasta päivän aikana. Tärkeintä on turvata oppiminen ja koululaisten hyvinvointi.

Sisäilmakorjaukset on hoidettava kiireellisesti. Sisäilmaongelmat on niin suuri haaste Helsingissä, että tarvittaessa korjauksiin on saatava tukea myös valtiolta. Se, että lapset ja työntekijät sairastuvat on kuitenkin väärin. Kyseessä on monen pienen ihmisen koko tulevaisuus. Liian usein korjaukset ja koulujen kunnossapito hoidetaan huonosti. Puolikas korjaus joudutaan pahimmassa tapauksessa uusimaan kymmenen vuoden kuluttua. Esikoiseni koulussa on laajoja sisäilmaongelmia ja akuutein korjaus juuri käynnistymässä. Edelliset remontit on hoidettu puutteellisesti ja tämän jälkeen koulun ylläpidossa on ollut vaikeuksia. Huonokuntoisessa koulussa oli huomaamatta ollut ilmanvaihto ja pohjan alipaineistus osittain rikki koko syyslukukauden. Nyt on paikallaan ryhtiliike: koulujen terveellisyys sekä koululaisille että työntekijöille on varmistettava.

Päiväkotipaikkoja on oltava riittävästi ja lähellä kotia kaikille lapsille. Nyt monilla Helsingin alueilla on pula päivähoitopaikoista ja lapsien päiväkotimatkoihin voi kulua yhteensä pahimmillaan useita tunteja päivässä. Tämä vaikuttaa myös työelämän tasa-arvoon ja ennen kaikkea naisten työuraan. Mikäli päiväkotipaikka on kaukana, töihinpaluu helposti lykkääntyy. Laadukas varhaiskasvatus tarkoittaa myös sitä, että työntekijöillä on aikaa lapsen kohtaamiseen, aikaa ottaa syliin, aikaa kannustaa ja helliä. Ryhmäkoot on pidettävä pieninä ja sijaisia palkattava. Perheiden elämäntilanteet ja voimavarat ovat erilaisia. Varhaiskasvatus luo tasa-arvoa lapsiperheiden välille. Olen ylpeä siitä, että Helsinki piti kiinni kaikkien oikeudesta päivähoitoon, vaikka maan hallitus linjasi toisin. Jatkossakin Helsingin on pidettävä kiinni tavoitteesta tasa-arvoon ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan kaikilla tasoilla.

Syrjäytymistä pitää ehkäistä  

Suomalaiset voivat paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Silti köyhyys, työttömyys, asunnottomuus, mielenterveysongelmat ja päihderiippuvuus johtavat liian usein syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Poliitikkojen tehtävänä on ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja vähentää köyhyyttä. Asumisen hinta on karannut käsistä ja vuokra-asuntoja tarvitaan lisää. Periytyvän köyhyyden kierre voidaan katkaista tukemalla lapsiperheitä. Alaikäiset voidaan velvoittaa opiskeluun ja samalla riittävä tuki ja ohjaus on varmistettava ja työpajatoimintaan sekä etsivään nuorisotyöhön on panostettava. Helpot ja edulliset harrastusmahdollisuudet vähentävät nuorten syrjäytymisen uhkaa. Lisää tekonurmikenttiä ja muita liikuntapaikkoja! Nuoret pitää ottaa aidosti mukaan ideoimaan oman kaupunkinsa kehittämistä.

Elävä kaupunki

Monikulttuurinen Helsinki kuuluu kaikille. Myös turvapaikanhakijoille ja paperittomille. Helsingillä on mahdollisuus tarjota kotikunta turvapaikkapäätöksen saaneille. Kuntapaikka on edellytys sille, että voi jäädä asumaan. Hätämajoitusta on järjestettävä sekä paperittomille että muista syistä asunnottomille. Talven pakkasilla seurakunnat ovat vuoroviikoin huolehtineet hätämajoituksesta. Tämä on kuitenkin kaupungin vastuulla.  Nyt paperittomat saavat kiireellistä terveydenhoitoa. Lisäksi lapset ja raskaana olevat hoidetaan. Paperittomien pitäisi saada tarpeellinen perusterveydenhoito kuten muiden kaupungissa asuvien. Paperittomina meillä on pääosin Itä-Euroopan romaneja. He ovat EU:n kansalaisia, mutta omassa maassaan syrjittyjä. He eivät kuulu oman maansa terveydenhuollon piiriin ja tästä syystä eivät saa täälläkin hoitoon oikeuttavaa eurooppalaista sairausvakuutuskorttia. Todennäköisesti lähitulevaisuudessa meillä on paperittomien joukossa enemmän myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, jotka pelkäävät henkensä edestä eivätkä voi palata kotimaahansa.

Metsät Keskuspuistossa, Vartiosaaressa ja Viikin alueella ovat osa Helsingin vihreää sydäntä. Helsingissä asumisen hinta on karannut pilviin ja asuntotuotantoa tarvitaan lisää. Riittävä rakentaminen onnistuu ilman, että arvokkaisiin metsiin rakennetaan. Pelkästään Keskuspuistossa on käyttäjiä enemmän kuin kaikissa Suomen kansallispuistoissa yhteensä. Helsingin metsät ovat sekä virkistyskäytössä että työmatkapyöräilijöiden tehokäytössä.  Siellä on vanhoja metsiä sekä harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja.

Helsingin viihtyisyyttä parannetaan rakentamalla sujuva pyörätieverkosto, kattava ja edullinen joukkoliikenne sekä kävelykeskusta. Koululaisryhmien pitäisi päästä matkustamaan ilmaiseksi klo 8-16 välillä. Asukkaiden on päästävä vaikuttamaan päätöksentekoon jo suunnitteluvaiheessa. Kaupunkilaisten omaa kulttuuria ja merkittävää asukastalojen työtä on tuettava. Helsinkiläisten olohuone on koko kaupunki!

Hyvä kaupunki myös omaishoitajille ja vanhoille

Omaishoitajaksi mielletään usein vanhus, joka hoitaa puolisoaan tai aikuinen, joka hoitaa ikääntynytttä vanhempaansa. Moni omaishoitaja kuitenkin hoitaa sairasta lastaan ja on sidottu ja sitoutunut lapsestaan huolehtimiseen. Helsingin on turvattava tämä arvokas työ tukemalla hoitoa. Omaishoidontukea leikattiin yllättäen ja tämä heikensi erityisesti lapsia ja nuoria kotona hoitavien vanhempien tukia. Kaupungin kaiken päätöksenteon on oltava oikeudenmukaista, ennakoitavissa ja päätöksissä on paremmin selvitettävä seuraukset. Omaishoitajien kokonaistilanne on otettava paremmin huomioon. Tuen lisäksi myös vapaapäiviä täytyy järjestää.

Kotona asuminen voi olla vanhuksen toive, ja silloin kotona pärjäämistä on tuettava ja kotihoitoa saatava riittävästi. Mikäli palvelutalo tuntuu turvallisemmalta ja sosiaalisemmalta tavalta elää, kotiin ei saa painostaa jäämään, vaikka vanhustenhoidon rahat olisivat kortilla.Kotihoidon työntekijöitä on oltava riittävästi, jotta työssä jaksetaan ja vanhuksen kohtaamiseen on aikaa. Ruohonjuuritason työntekijöiden osaamista myös työn suunnittelussa on arvostettava. Sekä kotihoidossa että kaupungin kaikilla sektoreilla on uskallettava siirtää valtaa työn järjestämisen osalta nykyistä matalammalle tasolle.

Eettisiä julkisia hankintoja

Julkisissa hankinnoissa laatu on nostettava hinnan rinnalle keskeiseksi hankintakriteeriksi.Helsingillä on mahdollisuus vaikuttaa globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumiseen:Kaikissa julkisissa hankinnoissa on otettava huomioon myös tuotanto-olosuhteet. Onkoesimerkiksi työvaatteiden tuotannossa käytetty lapsityövoimaa, onko tuotanto pilannutympäristöä, maksetaanko työntekijöille riittävä palkka? Helsinkin on myös muun muassa siivousvälineiden ja pesuaineiden suurkuluttaja, jolloin myös kemikaalien valinnassa on otettava huomioon niiden vaikutus ympäristölle. Helsingin on muistettava hankintapäätöksissään, että sillä on  Reilun kaupan kaupunki -arvonimi.

Sote laadukkaasti ja tasa-arvoisesti kaikille

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen edullinen terveydenhuolto ja huipputulokset. Tästä on pidettävä kiinni. Valinnanvapaus on hyvä tavoite, mutta hallituksen esittämän mallin uhkana on kustannusten nousu, laadun heikkeneminen ja terveyserojen kasvu. Sote-pakettia on valmisteltu liian nopeasti ja asiantuntijoiden näkemykset sivuuttaen. Paras ratkaisu nyt olisi ottaa aikalisä sote-uudistuksessa ja poistaa esitys valinnanvapaudesta tästä paketista. Valmistelua tulisi jatkaa parlamentaarisesti niin että kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat uudistukseen. Laaja konsensus tarvitaan uudistuksen taakse koska se sisältää useita kohtia joiden perustuslaillisuus on kyseenalainen. Uusille sote-alueille tulisi antaa myös verotusoikeus, jotta demokratia voisi toteutua myös rahoituksen suhteen.


Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Paperittomille ja Itä-Euroopan romaneille tulisi tarjota samat terveyspalvelut kuin muille Helsinkiläisille. Perustoimeentulo kuuluu kaikille. Helsinki on tärkeä vastavoima monissa kysymyksissä maan hallituksen politiikalle.