Koulutus varhaiskasvatuksesta yliopistoihin

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja tukeen, jonka avulla hän voi kasvaa, kehittyä ja onnistua. Suomi ei saa enää jättää nuoriaan yksin selviämään. Koulut tarvitsevat nyt rauhan perusasioiden tekemiseen: opetukseen ja kasvatukseen.

Varhaiskasvatus 

Varhaiskasvatuksessa mitoitusta on tiukennettava ja lakia on täsmennettävä, jotta lapsiryhmän koko on oltava koko päivän tosiasiallisesti aikuisten määrän mukainen. Jos varhaiskasvatuksen opettaja on suunnittelutehtävissä, keskustelussa tai muissa lapsiryhmän ulkopuolisissa tehtävissä, häntä ei voi laskea osaksi mitoitusta.  lisäksi tarvitaan uusi kerroin 3-4 -vuotiaille. Kolmevuotiaan aikuisen ohjauksen tarve poikkeaa merkittävästi eskarilaisen tarpeista, mutta kumpikin on laskennallisesti vain yksi lapsi. Varhaiskasvatuksen mitoituksessa sekä lapsiryhmän että tilojen osalta on otettava huomioon tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat sekä alle kolme vuotta Suomessa olleet lapset  ryhmäkoon laskennassa. Varhaiskasvatuksen tilojen vähimmäismitoitus on kirjattava lakiin sekä sisä- että ulkotilojen osalta. 

Peruskoulu 

Peruskouluun tarvitaan tukitakuu. Oppilaan on saatava määritellyn ajan sisällä se tuki, josta monialainen asiantuntijaryhmä arvioi hänen tarvitsevan ja hyötyvän oppiakseen, onnistuakseen ja selvitäkseen ryhmässä.  Peruskouluissa ryhmäkoko on rajattava tuen tarve huomioiden: erityistä ja tehostettua tukea saavat sekä valmistavan opetuksen oppilaat ja alle kolme vuotta maassa olleet on laskettava erillisillä kertoimilla. OAJ:n esittämässä mallissa erityistä tukea tarvitseva oppilas on kertoimella 2 ja tehostettua tukea saava kertoimella 1,5.  OAJ:n mallissa alkuopetuksen (1.-2. -luokat) enimmäisryhmäkoko on 18 ja luokkien 3-9 enimmäiskoko 20. Tämän lisäksi tarvitaan myös kertoimet suomea vasta opetteleville lapsille. Alle vuoden maassa ollut on laskettava kertoimella 2,5 ja 1-3 vuotta maassa ollut kertoimella 2. Näin vahvistetaan mahdollisuutta tukea oppilaita heidän oppimisen tarpeiden mukaan.

Neuropsykologisesti oireileva ja paljon tukea toiminnan ohjaukseen, tarkkaavuuden ylläpitämiseen, sosiaalisen ympäristön hahmottamiseen ja siinä selviämiseen sekä käytökseen, on myös oltava oikeutettu avustajaan samalla tavalla kuin fyysisesti apua tarvitsevan lapsen tai nuoren. Inkluusio edellyttää sitä, että tukea on tarjolla. Osa inkluusion ajatuksesta on myös se, että lapsi saa sen tuen, mikä hänelle parhaiten sopii; pienryhmä tai tuetusti yleisopetuksen ryhmässä opiskelu. 

Valmistavan luokan opetusta on vahvistettava säätämällä erityisluokkien tavoin enimmäisryhmäkoko siten, että valmistavassa opetuksessa saa olla korkeintaan 12 lasta yhtä aikuista kohden. Valmistavan opetuksen tavoitteena on varmistaa kielitaito ja osaamispohja, jonka turvin Suomeen tullut oppilas saa riittävät valmiudet perusopetukseen siirtymiseen niin, että hänellä on mahdollista sosiaalisesti ja akateemisesti pärjätä ja oppia. Helsinki on päättänyt, että valmistavan opetuksen kesto voi joustaa ja tarvittaessa valmistavassa opetuksessa voi olla lukukauden loppuun tai pedagogisin perustein myös toisen vuoden. Mikäli oppilaalla on hyvin katkonainen tai puuttuva kouluhistoria, kielitaidon lisäksi on vahvistettava perustaitoja ennen siirtymistä yleisopetuksen luokkaan. Näin vähennetään eriarvoistumisen ja syrjäytymisen riskiä

Toinen aste 

Nuorilla on oltava aikaa ja mahdollisuus oman polun etsimiseen, kaverisuhteiden muodostamiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Tämä edellyttää aikaa ja paineita vain sopivassa määrin. Ammattikouluissa on varmistettava opetus ja ohjaus läpi opintojen. On tärkeää, että ammattiin valmistuessa jokaisella on riittävät tiedot ja taidot työelämässä pärjäämiseen.  

Lukio on laajan yleissivistyksen ja osaamisen perusta, jonka on tärkeä antaa monipuolinen ja laaja ymmärrys koulutuksen aikana. On palattava tilanteeseen, jossa opiskelijalla on mahdollista opiskella häntä itseään kiinnostavia ja motivoivia oppiaineita ja laajentaa omaa osaamistaan itseään kiinnostavissa aineissa kaikille yhteisten aineiden lisäksi. Ylioppilaskokeen eri aineiden merkitystä on tasapainotettava ja alakohtaista valintaa kehitettävä. Matematiikan painoarvoa korkeakouluissa on laskettava ja arvioitava tarkemmin, mitkä lukioaineet hyödyttävät milläkin alalla korkeakoulussa. Esimerkiksi psykologian tai uskonnon tuoma laaja ymmärrys ihmisestä ja kulttuureista on tarpeen kasvatustieteen opinnoissa, ei ensisijaisesti pitkän matematiikan oppimäärän osaaminen. 

Korkeakoulut

Yliopistojen ja korkeakoulujen laadukas opetus ja tutkimus luo vahvan perustan yhteiskunnan sivistykselle ja kehittämiselle, innovaatioille ja synnyttää uusia työpaikkoja. Yliopistot tarvitsevat monipuolista kansainvälistä yhteistyötä niin perustutkintojen kuin tieteellisen jatkokoulutuksen osalta. Yliopistojen perusrahoitusta on vahvistettava, maksuton koulutus on turvattava ja aloituspaikkoja lisättävä etenkin työntekijäpulasta kärsiville aloille suuriin kaupunkeihin. Opintotuen opintoraha tarvitsee pikaisen korotuksen. Opiskelijat on ainoa ihmisryhmä, joiden on nostettava lainaa perus elinkustannusten kattamiseen.